"Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio. Näiden mikrobien esiintyminen rakennuksissa on yleensä merkki rakenteiden liiallisesta kostumisesta. Indikaattorimikrobeina pidetään myös ns. tavanomaisia mikrobeja jos niitä esiintyy suurina pitoisuuksina näytteissä."
"Mikrobien kokonaismäärällä ja lajistolla on merkitystä arvioitaessa terveyshaittaa."
"Kosteusvauriona voidaan pitää rakenteen tai materiaalin liiallista kosteutta, joka mahdollistaa mikrobikasvun. Kosteus voi käynnistää mikrobikasvun ja siitä aiheutuvien aineenvaihduntatuotteiden tai hiukkasten (esim. itiöt, rihmaston kappaleet) siirtymisen sisäilmaan."
"Kosteusvaurioindikaattorit Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratorion tutkimus- ja palveluaineiston perusteella:
|
|
|
"Toksiset indikaattorimikrobit
- Acremonium
- Aspergillus flavus
- Aspergillus fumigatus
- Aspergillus ochraceus
- Aspergillus sydowii
- Aspergillus terreus
- Aspergillus versicolor
- Chaetomium
- Fusarium
- Memnoniella
- Oidiodendron
- Paecilomyces
- Stachybotrys
- Trichoderma
- Streptomyces
- lattiasieni
- kellarisieni
- laakakääpä
- aidaskääpä
- saunasieni
Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratorion mukaan mahdollisia toksiinintuottajamikrobeja kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä ovat kirjallisuustietojen perusteella mm.:
Ruskolahottajat hajottavat puun selluloosaa, jolloin puu hajoaa lopulta ruskeaksi jauheeksi. Ruskolaho on yleisin lahomuoto rakennuksissa. Ruskolahottajia ovat esim.:
Valkolahossa (yleisimmin lehtipuissa) puun selluloosa ja ligniini hajoavat ja lahoava puu vaalenee.
Katkolaho esiintyy tavallisesti hyvin märässä puussa ja siinä sienet hajottavat pääosin selluloosaa.
Ns. Baarnin lista on luettelo kosteusvaurioon viittaavista indikaattorimikrobeista vuoden 1992 tiedon perusteella:
Lähde: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Ongelmien-tutkiminen/Mikrobitutkimukset/Indikaattorit
Baarnin indikaattorilista
Runsasta kosteutta vaativat (RH > 90 …95%)
|
Kohtalaista kosteutta vaativat (RH 85…90%)
|
Suhteellisen kuivassa viihtyvät mikrobit (RH < 85%)
|
| 1) tuottaa toksiineja" |
Kuinka moni teistä yleensä tutkii kun katsotte kuntotutkimuksia mitä sieltä on löydetty mitä on tutkittu? Kehoitan jatkossa tutkimaan jos vain mielenkiintoa löytyy. Moni asia avautuu paremmin sen jälkeen. Olen nähnyt mm. Exophialaa yhdessä tutkimuksessa, jossa koulu on purkukunnossa.
Mykotoksiinit ovat sienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. Mikrobien välillä on eroja, toiset muodostavat myrkyllisiä yhdisteitä kasvun aikana ja toiset eivät. Toksiineja voi syntyä, kun lämpötila ja kosteus ovat lähellä kunkin lajin optimaalisia kasvuolosuhteita. Myös kasvualusta, happi ja hiilidioksidi vaikuttavat toksiinin tuotantoon.
Varmuudella ei tiedetä, minne mykotoksiini joutuu sienessä valmistuttuaan. Se voi olla itiöissä, rihmastossa, kasvualustalla tai -alustassa. Näin ollen altistuminen itiöille, rihmastonkappaleille tai muille rakennusmateriaalin homekasvustosta irronneille hiukkasille on terveysriski. Tavallisimmin kuvattuja terveyshaittoja ovat iho- ja hengitystieoireet sekä yleisoireet.
Mykotoksiinien esiintymisestä pilaantuneissa elintarvikkeissa ja eläinten homehtuneissa rehuissa on runsaasti tutkimustietoa, mutta niiden esiintymisestä rakennusmateriaaleissa tutkittua tietoa on hyvin vähän.
Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Ympäristömikrobiologian laboratorion kokoaman kirjallisuuden mukaan mahdollisia toksiinintuottajamikrobeja kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä ovat mm.:
"Mykotoksiinit
- Acremonium
- Aspergillus flavus
- Aspergillus fumigatus
- Aspergillus ochraceus
- Aspergillus sydowii
- Aspergillus terreus
- Aspergillus versicolor
- Chaetomium
- Fusarium
- Memnoniella
- Oidiodendron
- Paecilomyces
- Stachybotrys
- Trichoderma
- Streptomyces"
Terveyden kannalta keskeisimmät mykotoksiineja erittävät mikrobit:
"Aspergillus flavus
Aspergillus parasiticus
Aspergillus ochraeoroseus
Penicillium citrinum
Aspergillus terreus
Aspergillus oryzae
Claviceps
Fusarium verticilloides=F. moniliforme
Fusarium proliferatum
Alternaria alternata
Aspergillus ochraceus
Aspergillus glaucus
Aspergillus niger
Penicillium verrucosum
Penicillium patulum=Pen. griseofulvum
Penicillium expansum
Penicillium crustosum
Aspergillus versicolor
Aspergillus nidulans
Fusarium
Murothecium
Stachybotrys
Trichoderma
Trichotecium"
Lähde: Putus T. Home ja terveys. Kosteusvauriomikrobien, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat. 3. uudistettu painos. Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy. 2017. Sivu 91. (Mikrobit on otettu taulukosta joka kyseisellä sivulla on. Samaisesta taulukosta löytyy myös mykotoksiinit sekä oireet mitä ne aiheuttaa.)
"Suomalaisista, vakavasti terveyshaittaisista rakennuksista eristettyjen mykotoksiineja tuottavien homeiden kirjo, tässä aineistossa (18 rakennusta eri puolilta Suomea, 132 isolaattia) , fylogeneettisesti kapea ryhmä: Acremonium exuviarum, Acrostalagmus luteoalbus, Aspergillus calidoustus, A. versicolor, A. westerdijkiae, Chaetomium globosum, Paecilomyces variotii, Penicillium expansum, Stachybotrys chartarum, Trichoderma atroviride, T. harzianum, T. longibrachiatum, yht. 12 lajia, lisäksi usein esiintyi Penicillium chrysogenum, mutta sen tuottama (meleagrin) ei ollut erityisen myrkyllistä ainakaan käyttämässämme solupanelissa (4 solutyyppiä, n. 20 erilaista end-pointtia)."
Lähde: Diagnostisia työkaluja rakennusten patologiaan Mirja Salkinoja-Salonen, 2016, sivu 43.
Kommentit
Lähetä kommentti