Sisäilmasairaiden kokemuksia Suomessa

Kun koulu, koti ja työpaikka sairastuttaa

”Sitten kun koulu alkoi ja hän oli uudessa koulussa, uudessa tilassa, niin sitten hän oli koko ajan kipeänä. Se määrä mitä astmalääkkeitä meni, nousi ihan huippuunsa. Ja poskiontelontulehduksia tuli koko ajan. Myöhemmin tajusi, että kaikki tulehdus- ja astmaoireitten paheneminen johtui siitä. Se oli ihan silmin nähtävissä se home siellä.” 8-vuotiaan vanhempi
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 15. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.

”Lapsen keuhkot tilttaavat jatkuvista ympäristön homealtistuksista ja hän on menettää henkensä. Päivystyksen happi laitteet kertovat, että lapseni on edelleen ajoittain huonossa hapessa. Lapseni ei kykene noin sairaana menemään naapurikaupunkiin saakka eli huolehtimaan ylimääräisistä lääkityksistään itse.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 49. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.


Itselläni oli ala-asteen aikana epäily allergisesta nuhasta ja tutkittiin onko laktoosi-intoleranssia yms. Koulussa saattoi yhtäkkiä alkaa vuotaa verta nenästä. Siinä luokassa oli tullut vesi todella monesti läpi katosta. Muissakin kouluissa oli ongelmia sisäilmassa, hirveä väsymys ja hapettomuus oli, astma todettiin lopulta leipuri-kondiittori koulussa, myös kuulo-ongelmia oli. Edelleen kuulo on puhealueelta huono, tarvitsisin oikeasti kuulolaitteet, mutta en siedä sitä ääni maailmaa korvissa. Kuin joku puhuisi kovaa mikkiin. Tinnitus on myös jäänyt pysyväksi. Sisäilmaongelmaisissa tiloissa se voimistuu.


”Tietääköhän monikaan suomalainen, miksi pää on usein kipeä tietokoneen käytön jälkeen? Tietokoneet voivat syödä uumeniinsa homepölyä ja toksiineita. Ne kuumenevat ja itiöiden kapselit rikkoontuvat. Tuuletin pölläyttää tuotteet tietokoneen käyttäjän silmille. Tuossa pöläyksessä on mukana myös koneen muovirakenteista irtoavia komponentteja ja kuumuuden synnyttämä pyroyhdisteitä. Nämä myrkyt kuuluvat kemiallisten aineiden ryhmään: samaan kuin hyönteismyrkyt ja kemiallisen sodankäynnin sääntöjen kieltämät yhdisteet. Tietokoneet voivat siis kirjaimellisesti käydä hermoille.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 43. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Kun mä olin puolitoista vuotta työpaikalta pois, mä en sairastanut mitään koko aikana. En edes nuhaa, ei mitään. Ja sitten kun mä tulin takaisin töihin, niin pari viikkoa sen jälkeen tuntui nokassa siltä että ei hyvä, kurkunpään otti ja rupesi yskittämään. Pari viikkoa sen jälkeen tuli ensimmäinen keuhkoputkentulehdus. Niitä oli viisi peräkkäin. Aina kun kuuri loppui, alkoi uusi kuuri. Kun viides kuuri oli, niin työterveyslääkäri sano, että nyt tämä ei ole normaalia enää.” Mies, 60
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 15. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.

"En uskonut, että huonosta sisäilmasta tai homeista voisi herkistyä käytännössä kaikelle ja kodin sisäilmastakin voisi tulla jollekin hengenvaarallista hengittää. En olisi ikinä uskonut, että tämä ongelma voisi koskettaa minua ja perhettäni."
Lähde: Homeäidin päiväkirja. Sivu 38. Susanna Makaroff. 2017.


Monella työpaikallani oli taatusti sisäilmaongelmia. Muistan ne hajut. Yhdessä tuli vesi katosta läpi, eikä ollut ensimmäinen kerta. Siellä olin yhtenään kipeänä. Ensimmäiset sairastumisoireet sisäilmasta ilmeni niin, että en mm. saa happea jne silloin. En todellakaan tajunnut mistä on kyse. Luulin, että stressi tekee sen. Olin myös tajuttoman kipeä lihaksista ja kädet tulehtuivat ranteista olkapäihin asti. Kipu oli hirveä. Kolmiolääkkeitä piti vetää, siinä ei autolla ajeltu. Antibiootit oli myös tuttuja. Muistan myös tavaroita purkaessani esim. pesuaineita, vaatteita ja kenkiä, että ajattelin tarvitsevani maskin. Haju oli niin hirveä. Tietenkään en sitä laittanut, mitä asiakkaat olisi ajatelleet myyjästä joka purkaa maski päässä ”turvallisia” kamoja.


”Minä olen koettanut sitä nimenomaan kysyä, että voisiko tää johtua siitä homeesta, kun se on ollut semmoisessa päiväkodissa, missä on ollut hometta. Ja nyt on semmoisessa koulussa missä on hometta. Hänellä on näitä iho-oireita jatkuvasti, mutta sitten, kun on pidempi jakso, että hän on kotona, esimerkiksi kesäloma tai joululoma, niin iho saadaan sinä aikana rauhoittumaan. Sitten kun koulu alkaa, niin se iho lehahtaa saman tien. Minä yritin sitä täällä yliopistosairaalassa kysellä. Ne ei usko siihen homeessa. Sitä ei tunnusteta. Yksi lääkäri kyllä sanoi, että voi johtua siitä, mutta toiset sitten kumoaa, että ei voi johtua. ” 7-vuotiaan vanhempi
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 19-20. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.

”Kun ne oireet vielä yltyi, niin mä sanoin, että en pysty olemaan töissä, kun en mä nuku ja mä palelen koko ajan, ihoni polttaa, mä en pysty keskittymään ja muisti katkeilee. Pahimpina aikoina tuli artikulaatiovaikeuksia. Mun piti etsiä kaikki sanat. Siis se oli ihan kummallista.” Mies, 62
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 22. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.

"Kun oma tilanteemme räjähti käsiin ja olimme täysin paniikissa, olisin kaivannut kipeästi kirjaa, jossa olisi ollut yhteen koottuna aiheeseen liittyvää tietoa, konkreettisia käytännön ohjeita, linkkejä ja vinkkejä. Meillä ei ollut mitään tietoa homeiden riskeistä terveydelle, Asumisterveysasetuksen, siitä mitä pitäisi tutkia ja tehdä, kehen olla yhteydessä ja miten toimia oikein, miten vastuut ja velvollisuudet jakautuvat. Rauhoittavaa, positiivista ja rohkaisevaa vertaistukeakin kaipasin."
Lähde: Homeäidin päiväkirja. Sivut 10-11. Susanna Makaroff. 2017.


Meillä hometalossa tuli näitä artikulaatiovaikeuksia. Oli karmeaa kun ei vaan tule sanat suusta niin kuin pitää eikä muistanut päivän selviä asioita. Myös lapsille tuli neurologisia oireita mikä oli pelottavaa. Edellisellä asukkaalla meni muisti, eihän me ostohetkellä tajuttu, että se johtuikin talosta ja muu hänen oireilu, myöhemmin kyllä ymmärrettiin. Meille ois voinu käydä tosi pahasti jos ei ois tajuttu missä kunnossa talo on.


”On semmoisia ihmisiä, joista haistaa vaatteista, että kaikki ei ole niitten kotona kunnossa.” Nainen, 33
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 16. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.

https://youtu.be/M_PeNOj_Zic kohdasta 29:41 ->loppuun, Professori Mirja Salkinoja-Salonen kertoo siitä miten hajut menee aivoihin. Video on kokonaisuudessaan hyödyllinen ja tietoa antava.


Mikrobien myrkkyjen aiheuttamat lisäsairaudet jne.

”Mulle tehtiin ruoka-aineyliherkkyystesti, ja mä olen allerginen tai herkistynyt vaikka mille. Se mun lääkäri sanoi, että sulla ei se veriaivoeste toimi, että sä et oikeestaan voi vetää mitään missä on e-koodeja, kun kaikki menee mun päähän. Tulee huono olo tai voi tulla vaikka itkukohtaus, riippuu mitä ainetta se on. Pitää olla tosi tarkka. Mulla ei ole mitään herkkupäiviä. Tänään mä olin tosi onnellinen, kun mä pystyin syömään greippiä.” Nainen, 33
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 17. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.


Meillä on lukuisia ruoka-aineita joita emme enää kestä. E-koodeja sisältävät ruoat on yksi niistä. Puhdas ruoka on parasta ja helppoa tehdä. IBS eli ärtyneen suolen oireyhtymä puhkesi minulle ja myös miehellä on se taatusti vaikka sitä ei ole tutkittu. Gluteenitonta kestää parhaiten. Itse olen vhh-ruokavaliolla lääkärin suosituksesta. Kun sokerit on vähänä kehon tulehdustila vähenee. Itselleni se on tuonut hirveän määrän energiaa.


”Oikean käden ranteesta olivat kaikki pienet ranneluut syöpyneet pois. Näin röntgenkuvissa, miten muiden kohdalla oli vain kuin harmaata utumössöä. Vasemmassa kädessä todettiin puoliksi syöpyneet ranneluut. Edessä olisi välittömästi oikean käden ranteen luudutusleikkaus. Oikean jalan nilkasta ja varpaista ja vasemman jalan varpaista löytyi myös reuman aiheuttamia muutoksia. Vuonna 1997 otetuissa röntgenkuvissa ei lääkärinlausunnon mukaan ollut näkynyt vielä minkäänlaisia reumasyöpymiä. Nämä kaikki syöpymät olivat siis kehittyneet aikavälillä 1997-2001 eli pahimman homesairasteluni aikana.
   KYS:n johtava reumatologi kirjaimellisesti hyppi tasa jalkaa edessäni ja huusi: ”Miten tämän on sallittu tapahtua? Miksi Teitä ei ole hoidettu? Tässähän on oikea käsi menetetty! Nyt heti, kaikki, koko reuman lääkearsenaali käyttöön! Taudin eteneminen on saatava pysähtymään!”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 121. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.


”Mä en pysty tietokonetta aina kauheasti käyttämään. Mulla puutuu, lihakset menee kipeäksi ja mä menen ihan punaiseksi.” Nainen, 32
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 17. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.


Sähköoireita tulee minulle ja miehelleni WIFI, WLAN yhteyksistä, mobiilidata pidämme mahdollisuuksien mukaan pois päältä. Yöllä puhelimet ovat lentotilassa. Olemme laittaneet puhelimemme myös 3G yhteydelle, koska se ei aiheuta niin paljoa oireita kuin 4G. Näytöissä on myös Blue Light filter päällä sinivalon estämiseksi, vähentänyt päänsärkyjä paljon. Lapset saa myös oireita kännyköistä ja videoiden katselusta niiltä. Parempi pitää erossa ja antaa mielikuvitukselle ennemmin tilaa leikkeihin. Huomattavasti rauhallisempia ovat myös. Toivon, ettei 5G yhteyttä ikinä tulisi Suomeen. Se tulee olemaan virhetikki. Lisää ihmisiä sairastuu sähkölle ja joutuu erakoitumaan pahimmillaan. Mieheni on testannut mikä vaikutus on sillä, että puhelimessa on mobiilidata pois päältä, vain tekstiviestit ja puhelut tulee läpi. Siihen loppuu sydänoireet ja hengenahdistus, kun se on pois. Töissä tämä on ongelma, koska ei ole helppoa sanoa työkavereille asiasta.


”Mustekin aiheuttaa ongelmia, joten mä en voi kauheasti lukea mitään. Mulla on yksi lehti. Se on nyt parvekkeella ja se on siellä nyt kuukauden tai kaksi ja ehkä sen jälkeen mä pystyn vähän kattomaan sitä niin kuin kaukaa.” Nainen, 32
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 18. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.


Kirjoja ja lehtiä lukiessa suurin osa pitää laittaa ulos tai roskiin. Mainoksia meillä ei vahvojen hajujen takia edes lueta ollenkaan. Musteiden hartsit yms. on ongelma. Puolisolleni alkaa myös tulla poskiontelo jne. oireita. Tällä hetkellä mulla polttelee keuhkoja ja nenän limakalvoja kun näitä lähde materiaaleja luen. Haju on tosi voimakas. Lisäksi kirjasto mistä nämä on lainassa ei ole terve.


Kun homekriisi iskee

”Meillä on nyt mennyt 4000 euroa tämän nykyisen tilapäisen asunnon vuokriin, tonni homeasunnon vastikkeisiin siinä samalla, toinen tonni homeasunnon korkoihin, asianajajaan 1400 euroa. Rakennusterveysasiantuntijan tutustuminen asiakirjoihin maksoi 300 euroa ja sitten tämä toinen asianajaja otti satasen, kun meidän oma oli lomalla. Että kyllä BKT:tä on tässä pyöritetty. Mutta mitään ei saa itse. Tämä on kuin joku semmoinen surkeasti kirjoitettu elokuva, jossa vaan odottaa, että milloin tää loppuu, ei tätä jaksa enää itsekään katsella.” Nainen, 33
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 32. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.


Mekin maksettiin yhtä aikaa hometalon kuluja eli sähköt, lainat, tiemaksut ym. Ja vuokra-asunnot kuluja. Lisänä vielä päälle tutkimuskulut taloon ym. Ne summat on puistattavia ja KELA ei antanut perustoimeentulotukea senttiäkään. Harkinnanvaraista toimeentulotukea antoi sossu välillä jos sille päälle sattui. Väheksyntä oli silmiinpistävää.


”Meidän pieni perhe, siinä tilanteessa, oikeastaan ilman mitään. Kuinka ollakaan, se yhdisti. Se paransi meidän keskeisiä välejä niin älyttömästi. Siinä vaiheessa ainakin oppi sen, mitä arvoa on elämällä. Ainoa, joka merkitsee, on oma perhe. Purin hammasta ja päätin, että pärjätään.” Nainen, 40
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 33. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.

”Mä olen ollut hyvin pahoillani, surullinen siitä just (poikani) takia, kokenut tavallaan, että me ollaan aiheutettu, kun me ollaan ostettu tää talo.”
Lähde: Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2002:7. Sivu 44. Anna Kauranne, Liisa Eränen, Maarit Leijona, Jura Paavola. 2002.


Oma perhe on tärkein ja siihen minä turvaan. Puolisoni on turvani. Itsekin pahasti sairastunut. Myös meidän 2 vanhempaa lasta ovat sisäilmasta sairastuneita. Syyllisyys mitä kantaa ei ole ihana, vaikka eihän me voitu tietää, että talo ei ollutkaan terve. Harmittaa kun pitää evätä mm. seurakunnan kerhoon meno. Kokeilivat, mutta se tila ei ole terve. Vaatteet alkaa haista ja toiselle lapsista tulee iho-oireita. Jospa terve tila löytyy niin kerho voisi heidän osaltaan jatkua. Kodinhoitajienkin suhteen olen joutunut olemaan tiukka. Sairastumme hajusteista niin pahasti että mm. minä joudun petipotilaaksi sekä saan migreenin. Lapsilla alkaa punoittaa ja kuivua posket.


”Samaten huomasi selvästi sitten, kun muutti sieltä pois, että kaikki sellaiset väsymysoireet hävis, huimausoireet hävis, ja ärsytysoireet hävis. Et mä oon ollut ihan hyvässä kunnossa sen jälkeen.” 
Lähde: Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2002:7. Sivu 32. Anna Kauranne, Liisa Eränen, Maarit Leijona, Jura Paavola. 2002.

”Korvien putkitus ja kitarisojen poisto näyttääkin olevan ainoa käypähoitosuositus kunnan vuokra-asuntojen ja muiden huonokuntoisten asuntojen lapsille.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 19. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Vasta hometietouteni lisäännyttyä ymmärsin, kuinka krooninen pieni alakuloisuus, alati raskas olotila, saati sitten raju masennus, on sekin aivojen ionien liikettä, ja tuon ioniliikkeen saavat homemyrkyt häiriintymään. Moni alakulon asuntonsa sisäilmasta saanut yrittää lääkitä alakuloaan alkoholilla, ja masennus vain syvenee ionitasapainon horjuessa.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 25. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.


Meille kävi näin myös. Se uskomaton olotilan muutos kun talosta lähti pois. Pää selvisi, masennusoireet lieveni, loppui lihasten alta lähtö ja kaatoväsymys. Loppui seiniä päin kävely kun kordinaatiokyky oli hometalossa mitä sattuun. Päässä pyöriminen loppui myös. Yhtenään tulleet pääkivut loppuivat myös. En kaipaa sitä olotilaa takaisin. Lapsilta loppuivat myös iho-oireilut suurimmalta osin, paitsi jos he altistuvat huonolle sisäilmalle sekä astmalääkkeiden jatkuva syönti. Jo lapsena oireilin todella paljon korvien takia, niissä oli tulehdus yhtenään, kitarisat leikattiin toisen kerran ala-asteen 5- tai 6 -luokalla ja korvat putkitettiin myös ties monettako kertaa. Olin homekoulussa silloin. Kunta päätti rakentaa ennemmin uimahallin kuin korjata koulun kunnolla. Sittemmin paikkakunnalla on uusi koulu, mutta sielläkin oireillaan tietojen mukaan.


Erittäin vahva lukusuositus tälle kirjalle.


Päättäjien ja yhteiskunnan vastuu?

”Must ei toimi ollenkaan päättäjien vastuu. Tää ei oikein kuulu kenellekään.”
Lähde: Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2002:7. Sivu 94. Anna Kauranne, Liisa Eränen, Maarit Leijona, Jura Paavola. 2002.

”Nyt 10 vuotta myöhemmin jouduin omakohtaisten kokemusteni pohjalta todistamaan, että tavallinen, rehellinen, lainkuuliainen ja puhtaalla omatunnolla elävä ja toimiva ihminen ei Suomen valtiossa tapaturmalainsäädännön kautta oikeutta saa. Ei ainakaan kosteusvaurioisessa työpaikassa ilman omaa syytään sairastunut ihminen.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 124. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Stressin sietokyvyn osalta mentiin yli rajojen, sillä on kai pitempiaikainen vaikutus elämään. Kun turvaverkot ja usko 'hyvinvointiyhteiskuntaan' pettää, sitä on melko tyhjillä. Enää ei ole ruusuista kuvia siitä, että mitä apua viranomaisilta voi odottaa.” Nainen 30v
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 160. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Uskoni yhteiskuntaan ja oikeudenmukaisuuteen on kyllä muuttunut. Suomi ei ole tasavertainen maa, olemme olleet ihan yhteiskunnan avun ulkopuolella koko ajan. Mistään julkiselta taholta ei heru myötätuntoa tippaakaan. Raakaa ja laskelmoivaa touhua. Sen opimme että kukaan ei pidä meidän puoltamme kuin me itse, ja siinä pitää olla lujana. Se on ollut ehkä raskainta huomata miten yksin pieni ihminen on tässä maassa ja maailmassa.” Nainen 32v
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 160-161. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

"Kun kotimme vakavat homeongelmat alkoivat syksyllä 2013 paljastua, emme osanneet kuvitellakaan minkälaiseksi selviytymistaisteluksi arkemme muuttuisi vuosien ajaksi. Emme tienneet, että elämämme tulisi olemaan jatkuvaa muuttamista, oirehtimista ja sairastelua, omien oikeuksien puolesta taistelemista, jatkuvaa riitaa, loputonta taloudellista ahdinkoa, epävarmuutta ja pelkoa pärjäämisestä. Yllätyksenä on tullut sekin, että homekodin loukkuun joutuneet eivät saa Suomessa viranomaisilta kriisiapua. Vaikka menetät kaiken omaisuutesi, irtaimistosi, vaatteesi, kotisi ja kotirauhan, vakuutukset eivät korvaa menetyksiäsi, etkä saa taloudellista tukea tai käytännön apua mistään. Tai ainakaan me emme ole saaneet. Oikeusprosessit kestävät vuosia ja siitä saatko lopultakaan koskaan oikeutta, et voi olla varma."
Lähde: Homeäidin päiväkirja. Sivu 10. Susanna Makaroff. 2017.


Yksi tarina perheestä miten homepakolaisuus on vaikuttanut perheeseen ja saatavaan apuun #yksiniistä


"Tavarantarkastaja oli jo tarkastusten yhteydessä puhunut sädesienestä, Streptomyces-aktinobakteerista. Hän oli sanonut, että jos sitä löytyy viljelytutkimuksista, se ei ole hyvä juttu. Sitä pidetään terveyshaittana aina. Asunnostamme otetuista 16:sta rakennenäytteestä löytyi 7:stä sädesientä. Keittiöstä, eteisestä, olohuoneesta ja makuuhuoneesta. Meiltä löytyi myös useita muita kosteusvauriomikrobeja sienisuvuista ja -lajistoista, joiden tiedetään tuottavan terveydelle haitallisia aineita (toksiineja)."
Lähde: Homeäidin päiväkirja. Sivut 57-58. Susanna Makaroff. 2017.


Ulkoilmassa tulevat ongelmat ulkohomeille altistuneille

”Omatkin imusolmukkeet turpoavat ja kurkku ja toinen keuhko kipeytyvät, jos taivallan hyvin bakteeripitoisessa syyssäässä. Ulkoilman bakteeripitoisuus voi olla hirvittävissä lukemissa syksyllä. Silloin herkistymättömätkin oireilevat. Esimerkiksi talvella 2007-2008 ulkoilman sädesienipitoisuus oli Etelä-Suomessa jopa 60 yksikön luokkaa. Sisätilojen sädesienipitoisuuden ollessa esimerkiksi 7, on herkistymistä seurauksena jatkuvaa sairastelua.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 44. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.


Meille ei voi tuoda sisälle ruukkuja missä on multaa, koska se aiheuttaa oireita. Märällä syyssäällä ja keväällä kun lumi sulaa on todella tukalaa ja hankala olla ulkona. Loppuu voimat. Ikkunalaudalla on suodatinkankaat altistuksen vähentämiseksi. Ennen tykkäsin siitä hajusta, enää en pysty. Se on tuonut senkin etten pysty mm. perunoita kuoria mullan takia. Valtavat niveloireet tulee. En kestä edes suurinta osaa leikkokukista, rakastan tulppaaneja. Ne voi olla sisällä niin kauan kunnes kukka alkaa ajeta, sitten pitää jo nakata pihalle oireiden takia.


Kannattaa lukea tämä kirja, vahva lukusuositus.


Neuvojia riittää, mutta kuka ymmärtää oikeasti tilanteen?

”Meille annettiin muuttokehoituksia moneltakin suunnalta. Hyvä neuvo, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Mihin olisimme muuttaneet? Ei hometalollisille ole tukiasuntoja. Olisimmeko muuttaneet telttaan taloyhtiön pihalle? Olisiko pitänyt vuokrata asuntovaunu?”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 81. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.


Me muutettiin ekana anoppilaan, sieltä yhteen mökkiin, sieltä ulkosaunan lauteille ja lopuksi taas mökkiin kunnes muutimme tähän itse tekemäämme hirsivaunuun. Moniko uskoi, että se oli viisas päätös alkaa rakentamaan tätä, ei monikaan. Emme kuulemma olleet viisaita ja päässä vikaakin oli/on. Harva tajuaa ettei sisäilmasairastuneella jää vaihtoehtoja jos kunnan kämpät on lähestulkoon järkiään sisäilmaongelmaisia jne. Me halusimme välttää tiheään muuton ja tehdä vakituisen asunnon jota on sitten helppo siirtää tarpeen tullen. Ei olisi ollut edes lapsille oikein rampata kämpästä kämppään. Oli saada tilanne rauhoittumaan ja aikaa on ollut sitten miettiä mitä seuraavaksi. Rakennetaanko talo vai ei? Mistä löytyy terve talo jos ei jakseta rakentaa ym. Perusihminen senkun muuttaa tärskäyttää, mutta meille se on eriasia. Lisäaltistusta ei saa tulla tai peli on menetetty ja sairastumme pahemmin.


”Yksi kätilöistä otti asiamme hoitaakseen ja pyysi puhumaan sairaalassa sosiaalityöntekijälle. Hän kirjoittikin lausunnon terveysvalvontaan. Lausunnossa luki, että vastasyntynyttä lasta ei missään tapauksessa pidä altistaa, eikä viedä sellaiseen asuntoon, jossa on todettu terveydelle haitallisia homeita.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 84. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009


Meidän 2 lasta ovat altistuneet jo mahassani mikrobien erittämille myrkyille sekä asuneet hometalossa. Toinen 2 vuotta ja 5kk sekä toinen lähes päivälleen vuoden. Kannan syyllisyyttä, mutta en minä voinut tietää saati mieheni. Nyt pidän huolen ettei lisäaltistusta tule esim. sisäilmaongelmaisista kerhotiloista sekä kouluista. Juuri jouduin ottamaan lapset pois yhdestä kerhopaikasta. Vaatteet alkoivat haista sekä vanhemmalle lapselle tuli iho-oireita. Kumpikin oli syksyn mittaan useasti räkäisenä.


””Pistä silmät kiinni, äläkä mieti, niin ongelmaa ei ole.”, he ohjeistivat! Kuinka monta kertaa ihminen toivookaan, että se olisi noin yksinkertaista. Olipa todentotta kullanarvoinen neuvo hometalolliselle.”
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 88. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

"Olimme vuoden ajan hengittäneet näkymätöntä myrkkyä, jota ei saisi olla asuntojen sisäilmassa ollenkaan. Myrkkyä joka kykeni tappamaan ihmisen immuunijärjestelmän puolustuspolitiikka ja romahduttamaan koko immuunijärjestelmän. Mitä enemmän googlasin ja kaivoin tietoa sädesienestä, sitä enemmän ahdistuin. Todennäköisesti sädesieni oli myös pilannut koko irtaimiston me ja kodissa olleet tavaramme kaatopaikkakuntoon."
Lähde: Homeäidin päiväkirja. Sivu 58. Susanna Makaroff. 2017.

”Ei heistä ollut mitään apua, ei mitään; olivat aivan pihalla mitä homeista ja sädesienistä, hiivoista sairastunut irtaimisto aiheutti asujilleen. Saihan sitä puhua selkokielellä, mutta katseesta näki, että 'joopa joo'.” Nainen 42v
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 153. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Onhan niitäkin ihmisiä tavattu paljon, jotka uskovat, että olemme hysteerisen ja turhaan tällaiseen aloimme. Päivittelevät ja ihmettelevät, että miksi emme voineet asua hyvässä talossa, eihän siinä päällisin puolin mitään vikaa ollut. Jos sitten heidän mielestään se vika olikin meidän korvien välissä. Sellaisten kanssa ei kiinnosta edes puhua asiasta, koska he eivät tiedä mitä se voi olla.” Nainen 32v.
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 154. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.


Näitä huippu neuvoja kuulee aina toisinaan. Sitä yrittää pistää ne toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään, mutta aina se ei onnistu. Mitä erikoisempia syitä on  myös tarjottu miksi oireillaan yms. Olempa hermostunut pahasti ainakin kerran, meni vaan totaalisesti hermot vähättelyyn mitä saatiin kuulla. Edelleen joidenkin mielestä meillä on vika korvien välissä, olisikin. On tullut itselläkin koettua ettei tietoa haluta ottaa vastaan yms. Se on raskasta kun läheiset ja muut ei ymmärrä mistä on kyse ja että ne itiöt pääsee ihan joka paikkaan. Osa ei kuuntele ja usko ennen kuin itselle käy sama kuin meille, vaikka kuin on yrittänyt asiasta varoittaa varsin suoraankin.
  Meidän perheelle on sattunut auttajia, mutta myös avun hakeminen on ollut aivan mielettömän raskasta. Laittaa sähköposteja satoihin yrityksiin ja kokeilla kepillä jäätä voisivatko he auttaa. Sitä kautta mieheni sai mm. talvitakin ja lapset vaatteita. En voi kyllin kiittää näitä yrityksiä ja muitakaan jotka ovat auttaneet. Meitä ei ole huonoina hetkinä auttaneet sossu ja diakonia, ei vaikka ovat nähneet mitä tilit näyttää. Välillä toki apua on tullut, mutta apua ei saisi lopettaa silloin kun pahin on ohi eli esim. oikeusprosessi. Ei taloudellinen tilanne helpotu juurikaan siitä. Kolmannen sektorin ei kuuluisi olla se joka auttaa eli perhe, sukulaiset, ystävä jne., tämä kumminkin on todellisuus. Kun kaikki on mennyt, pitää kaikki myös uudelleen ostaa. Jos ei ole rahaa millä ostaa niin sitten ollaan vaikka ilman sohvaa tai ruokapöytää, kuten eräs perhe. Saunajakkaralta lapset söivät ikkunanlaudoilta lautasilta ruokaa, kun sosiaalityöntekijä tuli. Hävitys on niin kouriin tuntuva. Ei ihmiset ymmärrä ennen kuin näkevät sen todellisuuden.


Oma perhe ja vertaistuen merkitys

”Se että on Koti, se on tosi tärkeää. Mutta se miltä se näyttää ei ole ollenkaan niin tärkeää. Tärkeää on, että siellä on lapsilla ja aikuisilla hyvä olla. Ruoka on tärkeää. Autokin on kyllä aika tärkeä. Raha on tärkeää, sillä ilman sitä ei saa sitä, mikä on muuten tärkeää. Uskokin on tärkeää!” Nainen 27v
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 162. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Suurin jaksamisen keino on ollut toisen vastaavassa tilanteessa olevan auttaminen ihmisarvoiseen elämään.” Nainen 42v
Lähde: Homehelvetti kriisistä ratkaisuihin. Sivu 163. Toimittaneet: Minna Halonen, Erkki Helimo, Heli Kananen. 2009.

”Sen huomaa, että ihminen, joka on käynyt itse sen läpi, ymmärtää. Se tietää mistä puhuu, ettei tartte vääntää rautalangasta. Sen huomaa.” Nainen, 33
Lähde: Sisäilmasta sairastuneiden selviytymisen ja syrjäytymisen kokemuksia. Hengitysliitto. Hengitysliiton julkaisuja 23/2014. Sivu 53. Sari Mäki ja Katri Nokela. 2014.


Vertaistuki on korvaamatonta. Ilman sitä tuskin olisi tässä. Lasten takia sitä on jaksanut pitää lippua korkealla ja hakea apua. Keskusteluryhmistä sosiaalisessamediassa on ollut suurta apua käytännössä. Vertaiset ovat tulleet osaksi elämäämme.

Lopuksi: toksiineille ei siedäty.

Kommentit